Lepakot lensivät Jarmo Markkasen kuvissa

27.10.2014

Yleisöä oli 15.
Yleisöä oli 15.
Jarmo Markkanen näyttää, kuinka lepakko otetaan kiinni seinältä. Kori demonstroi vaikkapa pahvilaatikkoa. Se painetaan lepakkoa vasten, ja seinää pitkin ujutetaan pahvi kanneksi laatikkoon. Lepakko jää laatikkoon ja sen voi viedä ulos. Käsissä pitää olla käsineet.
Jarmo Markkanen näyttää, kuinka lepakko otetaan kiinni seinältä. Kori demonstroi vaikkapa pahvilaatikkoa. Se painetaan lepakkoa vasten, ja seinää pitkin ujutetaan pahvi kanneksi laatikkoon. Lepakko jää laatikkoon ja sen voi viedä ulos. Käsissä pitää olla käsineet.

Kyläillassa 24.10. teemana olivat lepakot. Nyt tiedämme, että lepakko metsästää tuhansia hyönteisiä päivässä ravinnokseen ja että lepakolle voi rakentaa pesän puuhun.

Lepakot ovat perniöläisen valokuvaajan Jarmo Markkasen erityisen mielenkiinnon kohde. Lepakoista ei tiedetä vielä kaikkea, joten tutkijoille ja harrastajille riittää työtä.

Kyläillassa Markkanen näytti valokuvia lepakoista. Mielenkiintoisia kuvia oli syntynyt mm. siten, että Markkanen lepää kenttäsängyllä ja kuvaa ylhäällä lentäviä lepakoita. Lepakot painavat vain noin kahdeksan grammaa. Ne syövät hyönteisiä jopa 4000 päivän aikana. Yksi lepakko puhdistaa mukavasti hyttysiä pihapiiristä. Saimme myös nähdä, millainen on lepakolle sopiva pönttö. Lepakot lepäilevät kesäaikaan vaikkapa pöntössä tai ullakoilla, mutta syksyllä ne hakeutuvat talvehtimaan luoliin tai kellareihin, joissa on sopivasti kosteutta ja lämpötila nollan yläpuolella.

Lepakot ovat suojeltuja. Niitä ei saa häiritä tai tuhota niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Toinen tärkeä asia on, että lepakkoon ei saa koskea ilman käsineitä. Suomesta on löytynyt yksi lepakko, jossa oli vesikauhuvirus.

Kiitos Jarmolle mielenkiintoisesta illasta! Jos haluat tutustua vielä paremmin lepakoihin, tietoa on tarjolla Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen tai Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla: www.lepakko.fi tai http://www.luomus.fi/fi/suomen-lepakot.